Nyt alue on muinaismuistolain tarkoittama rauhoitettu muinaismuisto.

Muistona entisestä loistosta luonnonkauniin Kurimonkosken partaalla on nähtävillä ruukin jäänteet, kuonakasoja ja komea kuusiaita.

1800-luvun loppupuolella Kurimossa asui opettajana Isa Asp (1853-1872), ensimmäinen suomenkielellä kirjoittanut naisrunoilija. Hän kuoli opiskellessaan Jyväskylän seminaarissa.

Punapiste osoittaa  Kurimon rautaruukin jäänteiden sijaintia Utajärven itälaidalla.

Myllyranta

Kansanomaiseen raudanvalmistukseen liittyvien rautahyttien lisäksi Kainuussa on joitakin teolliseen raudanvalmistukseen liittyviä jäänteitä. Myllyrannassa toimi rautaruukki 1800-luvulla. Ruukin perusti vuonna 1838 Oulun lääninkamreeri Carl Gustav Bergbom. Ruukki työllisti 10-14 henkeä ja täytti siten sille asetetun tavoitteen auttaa alueen köyhää väestöä. Ruukin valmistama rauta oli hyvälaatuista. Näistä hyvistä puolista huolimatta ruukki oli jatkuvasti taloudellisissa vaikeuksissa, sillä ruukin sijoituspaikka ja rakenne olivat huonot. Ruukin toiminta loppui 1859.

Pääosa ruukin jäänteistä on vuonna 1951 rakennetun Jylhämän vesivoimalaitoksen patoaltaan ja patovallin alla. Patovallin vieressä näkee kuitenkin tänä päivänäkin suuren päärakennuksen kivijalan ja kellarin rauniot. Lumman lenkki kulkee Myllyrannan kautta ja paikalla on infotaulu.